Eri anestesiatyypit


"Narkos" on ruotsinkielinen vastine anestesialle ja se tarkoittaa "ei tuntoa". Suunnitellun toimenpiteen tai tutkimuksen mukaan voidaan käyttää erityyppisiä anestesia-aineita. Anestesia-aineen valinta perustuu lapsen ikään, suoritettavaan toimenpiteeseen ja potilaan terveydentilaan. Nukutuslääkäri tekee päätöksen anestesia-aineesta.

Yleisanestesia:

Yleisanestesia on melko yleinen ja se tarkoittaa sitä, että potilas on syvässä unessa ja saa kivunlievitystä. Tämäntyyppinen anestesia annetaan yleensä ruiskuttamalla anestesia-ainetta laskimoon tai hengittämällä anestesia-ainetta maskin kautta. Anestesiaa ylläpidetään antamalla jatkuvasti anestesiakaasua tai laskimonsisäistä infuusionestettä ja kipulääkitystä.

Aluepuudutus:

Aluepuudutuksessa anestesia-ainetta annetaan vain yhdelle alueelle, jossa kulkee paljon hermoja. Tällöin hermojen alue tulee tunnottomaksi. Tämäntyyppistä anestesiaa annetaan lapsille melkein ainoastaan yleisanestesian aikana. Sitä käytetään valikoivasti yleisanestesian lisänä lievittämään kipua leikkauksen aikana ja sen jälkeen. Epiduraali- tai selkäydinpuudutus ovat esimerkkejä aluepuudutuksesta.

Paikallispuudutus:

Paikallispuudutuksessa anestesia-aine annetaan paikallisesti ihoon tai ihon alle. Riippumatta siitä, miten paikallispuudutus annetaan, se estää kipuaistimuksen kulun niissä hermoissa, joihin anestesia-aine vaikuttaa, ja puuduttaa kyseisen alueen. Iholle levitetään puuduttavaa EMLA-voidetta ennen laskimonsisäisen kanyylin asettamista. Paikallispuudutusta käytetään myös yhdessä yleisanestesian kanssa kipuaistimuksen lievittämiseksi leikkauksen aikana ja sen jälkeen.

//Search

twitter icon

Astrid Lindgren Children´s Hospital | Karolinska University Hospital 171 76 Stockholm


© Karolinska University Hospital

mail
Logotype